Sindarin kielioppiteorian palasia
-   9`y  6h  ld]2l2   Â-


SISÄLLYS

      Konsonanttimuunnokset
      Kielioppiosio (30.8.07: lisätty persoonapronominit ja verbit)
      Sananmuodostusopista
      Ajankohtaisia huomautuksia
      Linkit





Alkukonsonantin muunnokset (mutaatiot)



Ehkä syystäkin sindarin vaikeimpana piirteenä pidetty — mutta asian tajuamisen jälkeen huomattavasti järkeenkäyvämpi
ominaisuus — sanan alkukonsonantin muuttuminen, juontuu kielen kelttiläisestä mallista; esim. kymrissä (Welsh) sillä
ilmaistaan monia kieliopillisia ja lauseenjäsenellisiä seikkoja, ja se vaikuttaa suuresti myös kielen tunnusomaiseen
äänneasuun.


Tunnettujen Tolkienin kirjoitusten perusteella esim. prepositio  en  näyttäisi aikaansaavan jäljessätulevassa sanassa konsonantin  sekamuunnoksen
(Mixed Mutation), prepositiot  ned,  ed  ja  o  pysäysmuunnoksen  (Stop/Hard M.)  ja  an  taas  nasaalimuunnoksen  (Nasal).
        Muita etusanoja koskien kts. kielioppiosio.

MÄÄRÄISEN ARTIKKELIN  kanssa esiintyy yksikössä  pehmeä muunnos  (ns. lenitio), monikossa taas nasaalinen.  Samannäköinen
RELATIIVIPRONOMINI  ei aiheuta yksikössä muunnosta.

Esim. r-päätteisen or-preposition  ('yllä, ylle')  yhteydessä ilmennee joidenkin  likvidamuunnokseksi  (Liquid Mutation)  nimittämä, toistaiseksi vielä
hieman puutteellisesti tunnettu ilmiö.

Määräisen artikkelipäätteen  *-(i)n  kanssa yhdistyneet prepositiot kuten  uin  (≈ engl. "from/of the")  tai  nan  ("to/by the")  aiheuttavat
yksikkömuotoiselle sanalle sekamuunnoksen ja monikolle nasaalimuunnoksen.
        "Epämääräiset" prepositiot sekä monikon määräinen artikkeli lyhenevät muunnoksessa, mutta määräiset prepositiot eivät.  Määräinen
artikkeli on ainoa joka muuttuu sanan  LUVUN  mukaan.


Kaikki ylläoleva löytyy myös eri kirjainten kohdalla käytäntöön sovellettuna Ardalambionin tai
Gwaith-i-Phethdainin (yksinkertaisempi teoria) taulukoista.


Varsinkin lenitio eli pehmeä muunnos esiintyy myös muualla sindarin kieliopillisissa muodoissa  (verbit, lauseobjekti).  YHDYSSANOJA
muodostettaessa toisen elementin alun muunnostyyppi riippuu kuitenkin edeltävän sanan lopusta tai historiallisesta muodosta :
        Tharbad      < muinaiss. thara + pata      Lenitio l. pehmeä muunnos      (vrt. i, na, ú-)
        Arassuil      < aran + suil      Nasaalimuunnos (ø) + assimilaatio      (vrt. an, 'nin)
        Calenhad      < calen + sad      Sekamuunnos/provektio      (vrt. en-)
        Alchoron      < al + *coron      Likvidamuunnos/spiranttijäänne      (vrt. or)

Konsonanttialkuiset  ADJEKTIIVIT  näyttäisivät omaksuvan pehmeän muunnoksen aina pääsanansa jäljessä esiintyessään  (Eryn Vorn,
Pinnath Gelin).  HUOM! Samassa paikassa omistajana oleva  (prepositioton)  substantiivi ei lenitoidu  (Ennyn Durin, Aran Moria).





Partikkeleista



ADVERBIT

Sindarissa esiintyvät mm. seuraavat adverbit. Jotkut niistä toimivat myös prepositioina (vrt. al.).

      ad   taas, uudestaan; takaisin   LR s. 349
adel   takana, perässä, jäljessä   LR s. 392
am   ylös, ylhäällä   LR s. 348
amben   ylämäkeen (mahd. na +)   LR s. 348
anann   pitkään, kauan   TSH s. 826
dad   alas, alhaalla   LR s. 354
dadben   alamäkeen (mahd. na +)   LR s. 354
dae   erittäin, ylenmääräisesti   VT45 s. 8
ed   eespäin, pois, ulos   LR s. 356; WJ s. 367 (prep., "jstk" + pys.)
edregol   eritoten, etenkin   SD s. 129
far   tarpeeksi, aivan   LR s. 381
godref   (läpi) yhdessä   JRRT: Artist & Illustrator s. 150
#hae (< *haedh?)   kaukana, kauas¹   < 'Gwahaedir', PM s. 186 (jälk. < *khajada)
him   jatkuvasti, alinomaa   LR s. 364
íd   äärimmäisen (paljon)   PE17 s. 112
lim   *ketterästi, *ripeään   TSH s. 194
mae   hyvin, kunnolla   TSH s. 190; Letters s. 308
na vedui   viimein, lopulta   TSH s. 190
sennui   *ennemmin, *mieluummin   SD s. 129
si (hi)   nyt (+ *jo?)   TSH s. 273; LB s. 354
sí   täällä, tässä   TSH ss. 212, 636; RGEO s. 71
sír   tänään   VT44 ss. 21, 27
trî   läpi, pahki   LR s. 392 (prep., + len.)
û   ei   PE17 s. 144

¹        Latiivisen aspektin synonyymi  na chaered "kaukaisuuteen > kauas" (TSH s. 212; RGEO ss. 71-72).

Gandalfin ovenavausyrityksen (TSH s. 273) perusteella adverbin voi olettaa lenitoituvan, kun se seuraa verbiä tai vähintäänkin
käskymuotoa (-o; jota vars. 3. persoonan kohdalla voidaan kutsua myös optatiiviksi).
        Ellei sitten hi edusta esim. (samasta kannasta SI  johdettua) hieman erimerkityksistä sanaa.

                edro hi ammen!    "avaudu meille [siis] nyt!"


PREPOSITIOT


Osa "prepositioista" lomittuu pakosta semanttisesti (kuten myös määritelmällisesti) "adverbien" kanssa.
        Seuraavaan on koottu lähinnä (tai ainoastaan) prepositioina toimivia sanoja.

      #ab   jnk jälkeen   + len.   < Abonnen, WJ s. 387
an   jtk varten, jksk; jollekin   + nas.   TSH ss. 259, 266; SD s. 129
määr. 'nin   + sek. (mon., nas.)   TSH s. 826
athan (oik. athar?)   jnk tuolla puolen, taakse   + sek.   SD s. 62
ben   jnk mukaan, jtk noudattaen (määr.)   + len. (mon., nas.)   SD s. 129
bo   jnk päällä, pinnalla   (*ei aih. mut.¹)   VT44 ss. 21, 26
dan   vastoin, jtk vastaan   + nas.   *ND-; TSH s. 266; vrt. LR s. 375
määr. ilm. määr. art. kanssa: dan i/in   (kuten art. kanssa)   TSH s. 266
di   jnk alla, armoilla, *uhalla   + len.   TSH s. 636; Letters s. 278
im (vanh. *imb)   jnk välissä   + sek.   Silm. s. 150
mahd. variantti #min   + sek. tai len.   < Minhiriath, TSH kartta; Silm. s. 440
na   -een; jnk luona, jnk; -lla, -ein   + len.   TSH ss. 190, 212, 412; LR s. 374
määr. *nan   + sek. (mon., nas.)
(?)ned   jnk sisällä, aikana, keskellä (= in, of, at)   + pys.   SD s. 129
nef   jnk tällä puolella, jtk vastatusten   + len.   TSH s. 212; RGEO s. 71
nu (?no)   jnk alla, alle   + len.   LR s. 378
määr. nuin   + sek. (mon., nas.)   Silm. s. 130; LR s. 378
o (od)   -sta, -lta   + pys.   WJ ss. 366-7; TSH ss. 212, 636; ym.
määr. uin   + sek. (mon., nas.)   SD s. 129
o (!oh)   jtk koskien, -sta   + pys. tai nas.   LR s. 379
or   jnk yllä, ylle   + likv./spir.   LR s. 379
määr. erin   + sek. (mon., nas.)   SD s. 129
sui   niinkuin, kuten   + ø², sek. tai pys.   VT44 ss. 21, 27
vi   -ssa (-lla)   + ø¹, nas., sek. tai pys.   VT44 ss. 21, 27

¹        Havainnoidessa  Ae Adar Nín -tekstiä on mahdollista ajatella teoria, missä ns. valmiiksi lenitoituneet prepositiot  (< muin. *apā, *imi-?)  eivät
          enää  (eufonisista syistä?)  aiheuttaisi jäljessätulevalle sanalle konsonanttimuunnosta.
²        Nollamutaatiota  (= alkuperäisen konsonantin muuttumattomuutta)  voidaan perustella myös sillä, että  sui on johdettavissa takaisin
          kantamuotoon *sībe i, missä jälkimmäinen on  relatiivipronomini  (Salo § 10/s. 286).


Prefiksisessä funktiossa tunnettuja elementtejä:

      ab-   jälki-, myöhä-   + len.   < Abonnen, WJ s. 387
al-¹   "ei ~"   + likv./spir.   LR s. 367
ar- ²   ilman; -(ma)ton, -(mä)tön   + likv./spir.   Silm. s. 431
ath-, athra-   molemmin puolin, poikki, vastakkain (toimien);   + len.   LR s. 349; MR s. 329
ath- : 2. helposti, helppo- (PE17 s. 148)
athragardh, -gared "vuorovaikutus", PE17 s. 14
go-   (yhdessä) jnk kanssa   + len.   WJ ss. 367-8; LR s. 399
min-   -välinen, -väli   + sek. tai len.   < Minhiriath, TSH kartta; Silm. s. 440
nef- (= nev-)   lähi-   + len.   < Nevrast, WJ s. 197
os-   ympäri-, ympärys-   + len.³   LR s. 379
pen-⁴   -ton, -tön   + sek. tai len.   TSH s. 237; PE17 s. 145; kts. WJ s. 375
thar-   tuolle puolen, yli, ristiin   + len.   Silm. s. 441; LR s. 388
û- (> u-)⁵   -(ma)ton, -(mä)tön   + len.   SD s. 62
ui-⁶   kahtia, "kahde-"   + len.   LR s. 400

¹        Negatoi seuraavan nominielementin ja muodostaa kielteisen nominin: al|firin "kuolematon", kirj. "ei-kuolevainen"; al|choron "ei-kôrilainen
          (haltia)".
²        Muodostaa kielteisiä laatusanoja kuten  ar|nediad "lukematon" verbin nominaalimuodon kanssa.
³        Sana  oscar- "leikata ympäri, amputoida" tulee sanajuurista OS + SKAR  (nota bene).
⁴        Muodostaa karitiiviadjektiivin substantiivin kanssa  (*painoton elementti, viiva säilyy).
⁵        Muodostaa karitiiviadjektiivin substantiivin  (> u|dalraph "jalustimeton")  sekä vastaavanlaisen kieltävän laatusanan verbin
          nominaalimuodon  (> u|luithiad "tukahduttamaton")  kanssa.
⁶        Sanoissa kuten  uial  "aamuin sekä illoin tuleva hämärä", ideana "puoli-valo" kuten engl. elementin  twi-  nimenomaisessa käytössä.



Pronomineista



PERSOONAPRONOMINIT

Subjektia edustava persoona ilmenee sindarissa korostamattomana (verbi)päätteissä¹ kuten mm. espanjassa. Ns. johdosverbien
preesensvartalon loppu-a  muuttuu o:ksi yksikön 1. ja 2. persoonan päätteiden edellä.

      yks. 1.   -n   mon. 1.   -m ; -nc
duaali   -mmid ; -ngid  (PE17)
yks. 2.   muod. -g ; tutt. -dh  (PE17)   mon. 2.   muod. -gir ; tutt. -dhir  (PE17)
duaali   muod. -ch ; tutt. -dhid  (PE17)
yks. 3.   –   mon. 3.   -r
duaali   -st  (PE17)

Objektimuodoista voidaan olettaa  nin "minua, minut",  *gen  yks. 2.,  le(n)  yks./mon. 2. (run.),  *ven  mon. 1.,  !hŷn, ?hîn (*heni), hain  mon. 3. m / f
/ elott.  (di  painokas).
          Pääsanaansa seuraavista possessiivipronomineista tunnetaan  nín  yks. 1.,  lín  yks. 2. koht./run.,  dîn  yks. (ja mon?) 3.,  refl.  în,  vín  mon. 1.
          Datiivin ja liikkeen  (latiivi)  ilmauksen perusmediumia edustaa kelttikielten tapaisiksi muodoiksi yhdistyvä prepositio  an  (t. kantakielen
nasaalijuuren vokaaliheittoinen variantti) :  ammen "meitä varten, meille";  yks. 1. enni  (tyypillinen astevaihtelu /i/:stä johtuen; < vkant. muodosta
an-ni-n  [PE17 s. 147]).

¹        lammen  Gandalfin loitsukielessä lienee adjektiivin sijasta arkaaisen runollinen  (enemmän tai vähemmän pakotettu)  jäänne omistuspäätteistä
          (vast. kantaeldarin muotoa *lambē-njā̆ō "kieleni" [gen.]).


INTERROGATIIVISET PRONOMINIT JA KÄSITTEET

Sindarin kysymyssanat kehittyivät tämänhetkisten tietojen mukaan kantaeldarista seuraavasti:

      man   *mikä, *mitä; *kuka?   vrt. latinan (ym.) suvussa ja sijoissa taipuva sana?
*mas, *mā̆   missä?   < muinaiss. *masse (< prim. *mazê) tai *mah- (< *mase)
*madh   minne? mihin?   < muinaiss. *mad (vrt. nedh-) < ke. *mada (latiiv. *-da, WJ s. 366)
*mal   mistä (paikasta)?   < muinaiss. *mallo || vaihtoeht. t. topikista: *o man
*mân   kuinka, miten   < muinaiss. *mane- < ke. *manen (niin myös Iosad)



Verbeistä



Autenttisia ja hypoteettisia esimerkkejä verbien taivutuksesta:

      Ia.   car- (*ceri)  tehdä :  cerin teen, câr  hän tekee; agor  hän teki (< *akāra); *carnen tehty   KAR
— impers. pass.  (vrt.)  *ceir, *cair II  (< *karjā),  K.A.  cerir  (den)      ≈ kymr. gwneir; mae'r ... yn cael [poss.] gwneud    
      Ib.   tol- (teli)  tulla :  *telin tulen, olen tulossa, tôl  hän tulee; *taul (= q. túlë), *udul  hän tuli; *tollen tullut   TUL
      Ic.   dag- (degi)  surmata :  *degin surmaan, *dâg  hän surmaa; adhanc  hän surmasi; dangen surmattu   DAK
— impers. pass. *deig, *daig,  K.A.  degir  (den)
      II.   echad- (echedi)  muodostaa :  *echedin muodostan, *echad  hän muodostaa; echant  hän muodosti   ET+KAT
— impers. pass. *echeid, *echaid II,  K.A.  echedir  (den)
        *trevad- (trevedi), p.p. *trevann per (!)edlenn < LR s. 368?
      III.   lod(a)- (*lodo)  kellua :  *ledin kellun, lôd  hän kelluu (VT45 s. 29); impf. *lodant; p.p. *lunnen   LUT
        gar(a)- ("garo-"), yks. 1. gerin; mel(a)- (melo), impf. melant (VT45 s. 34); vrt. sogo (LR s. 388/VT45)
      Va.   neitha- (*neith|o; -ad)  syrjiä :  *neithon syrjin, *neitha  hän syrjii; *neithant  hän syrji; p.p. neithan   *NEK; Silm.
— impers. pass. *nîg  (at qui *neithoe < ms. *nekthǭia?),  K.A.  neithar  (den)
        eitha- (WJ s. 365); teitha- (teitho)
      Vb.   carfa- (*carf |o; -ad)  puhua :  *carfon puhun, *carfa  hän puhuu; agarfast  hän puhui   PE17 s. 126
        vrt. "noldorin" intransitiivit LR:ssa :  eria- (erio), impf. erias; muda- (mudo), impf. mudas; atque †egledhas
      VII.   *anna- (anno)  antaa :  *annon annan, *anna  hän antaa; ónen annoin; p.p. *ann|an, -en   ANA I
      Xa.   *gwa- (*gwaed)  mennä :  gwaen menen (PE17 s. 148); anwen menin (*an-w-en- < AWA), anu hän meni   WĀ, AWA
      Xb.   *na- (*naed < *nā-itā̆)  olla :  *naw, *nō̆, 1. 'es gibt'? (pro *enna-?); *annen olin (*an-n-en-); imprt. no   NĀ II, ANA II






Sananmuodostusopista



ADJEKTIIVIT

Sindarin adjektiiveissa esiintyy mm. seuraavanlaisia kielenkehityksen takia Cuiviénenin kantaeldarista –> muinaissindarista
lyhentyneitä sananloppuja (kts. haltiakielten sukutaulu):

        -ai :      (!)minai   "ainutlaatuinen, erottuva" (< *miniia)         MIN(I)
        -eb :      aglareb   "loistokas, säteilevä";   deleb   "kuvottava"         AKLA-R; DYEL
        -en :      calen   "(vaalean)vihreä";   malen   "keltainen";   tithen   "pieni"         KAL; SMAL; TIT
        -id :      maed   "taitava" (< *ma3iti);   nîd   "kostea";   thenid   "tosi"         MA3; NEY; STAN
        -in :      alfirin   "kuolematon";   thurin   "salainen" (< *thūrini)         LA+PHIR(I); THUR
        -od :      arod   "jalo" (< *arātā)         AR1-ÁT
        -ol :      bregol   "äkkinäinen";   tadol   "kaksinainen" (< *tatālā)         BERÉK; AT2-AT
        -ren (-len) :      edhellen   "eldarilainen";   silivren   "valkeana säkenöivä"         É-DEL; SIL(I)
        -ui :      nórui   "tulinen";   conui   "johdossa oleva";   medui   "lopullinen"         NAR; KAN; MET

        -n :      corn   "pyöreä";   dofn   "synkkä";   avorn   "paikallaan pysyvä"         KOR; DUB; BOR1
        -u :      coru   "juonikas, ovela" (< muinaiss. *kurwa);   delu   "vihattava, inha"         KUR; DYEL


AUGMENTATIIVI

Nominin alkuperäistä tarkoitetta voi suurentaa lisäämällä pääte   -on :

        (g)aearon, (g)aeron   "valtameri";   sirion   "suuri virta" (< sîr)         PM ss. 348, 363; LR s. 385

        (ei tule sekoittaa johdettujen verbien yks. 1. preesensiin tai nomininjohtimeen -on [< muinaiss. *-o-ndo]; vrt. niin ikään annon;
        haeron)


DEMINUTIIVI

Deminutiivista aspektia (mm. suom. -nen, engl. -let, -ling) voidaan ilmaista seuraavilla nominipäätteillä:

        -eg :      nogotheg   "pikkukääpiö"         WJ s. 388 (vrt. vst. kehitys sanassa  pesseg "tyyny", LR s. 366)
        -ig :      nethig   "nimetön" (sormi)         VT47 s. 33 (vrt. gwanunig, lhewig)
        -(i)an :      mirian   kolikon nimi         PM s. 45 ("osaa jostakin" ilmaiseva pääte? ed. samoin? vrt. myös perian)






Ajankohtaisia huomautuksia



Huomattavia TSH-ajan sindar-paljastuksia sisältävä  Parma Eldalamberon #17  julkaistiin elokuussa 2007.
(Maksukäytännöistä johtuen tämän tiedoston kirjoittajalla ei ole toistaiseksi minkäänlaisia mahdollisuuksia ko.
julkaisun hankkimiseen. Kaikki hyödynnetty lähdeaineisto perustuu näin ollen toisen käden tietoon.)

~ : ~

David Salon kirjassaan A Gateway to Sindarin (The University of Utah Press, 2004) esittelemän teorian mukaan juurista
PHOR, RUN, UL johdetut keskisindarin (tai "noldorin") sanat  föir, röin, öil eivät kehittyisi Kolmannen Ajan sindarissa muodoiksi
?fair, ?rain, ?ail (vrt. Fauskanger), vaan niistä tulisi pikemminkin *fuir, *ruin, *uil. Noldohaltioiden sindar-murteessa Salo
kuitenkin jättäisi nämä muotoihin  feir, rein, eil (s. 68).    — vastaavasti kymrissä : Morris-Jones, § 75.viii.(2)

~ : ~

VT45:ssa julkaistujen korjausten ohessa löytynyt Tolkienin monikkomuoto cyry "noldorin" sanasta curw (s. 24) ilmaisee
"puolivokaalisen" w:n laskemisen vokaaliksi monikkoa muodostettaessa. Tolkienin muuntaessa kieltä TSH-tyypin sindariksi
sanan curw kaltaisista yksitavuisista tuli kaksitavuisia (-w > -u), jolloin monikko on loogisesti katsoen jäänyt luultavasti
ennalleen. Helge Fauskanger teorisoi sindar-dokumenttinsa vanhassa versiossa noldor-monikon olleen todennäköisesti *cyrw
(yksitavuisuudesta johtuen), ja että tästä olisi tullut sindarin *cyru, mutta yllämainitun tekstilöydön valossa tätä ehdotusta lienee
pidettävä morfologisesti enintään vaihtoehtoisena (murteellisena) muotona. Fauskanger on päivittänyt sivunsa asianmukaisesti.






Linkkejä



Resursseja ja esseitä

Englanti-sindar-englanti -sanakirja + Tolkienin tekstit + uussanasto Windows-sovelluksena
Pedin Edhellen - englanninkielinen kurssi yleisen rekonstruktion mukaan
I Lam Arth - The Noble Tongue   (kts. myös linkit)

Konsonanttimuunnokset kymrin ja bretonin kielissä
Konsonanttimuunnokset kornin kielessä
Englanninkielinen kielitieteen sanakirja


JRRT:n "kelttimäisen" kielen kehitys

"Noldorin" verbin menneet muodot   (á 1935-40+)
"Noldorin" verbin persoonapäätteet
Goldogrinin ("Gnomish", Lost Tales) pronominit   (1910-20)



Hatunnosto sekä kiitos seuraaville henkilöille: Helge Fauskanger, David Salo, Ryszard Derdzinski, Carl F. Hostetter, Patrick H. Wynne, Bertrand Bellet, Måns Björkman, Lucy "Calwen Rûdh", Harri Perälä, Thorsten Renk, Aaron Shaw, Anders Stenström ja Didier Willis.




Takaisin pääsivulle