Fäärin kielen ääntäminen
Abstraktio epäfoneettisista kappaleista

Sami Paldanius, 2008-2009



Oikeinkirjoitus
 
 
Ääntyy
– yhden konsonantin edellä (vokaalit)
– aina (yksin tässä sarakkeessa mainitut)
Ääntyy
usein konsonanttiryhmän edellä
 
Ääntyy
Verschärfung-ympäristössä
(Vggj, Vgv)
æ/ea//a/
á/oa/   suom. u:ta lähenevä o-/o/
ei/ai/, /oi//oj//addž/
ey/eddž/
oy*/oi//oi/, painott. /i//oddž/
í(ð), ý/ui//ui/, +3xK /u//uddž/
ó/ou/, murt. /eu//o/, /ö/, /e//eddž/
ú/uː//Y//igv/
-um/un/
yläv. jälkeen: /j/, / j/
/u/:n jälkeen: /w/, /v/
keskiv. jälkeen: /-/


a/e/ø-ðu(K), -ða(r) aina /v/
ðr/gr/
-ft-/tt/
gvokaalien välissä äänetön
(g)gj/(d)dž/
hj-/j/
-lk, -ll, -nn/ljt/, /dl/, /dn/
-rs, sj-, sk, skj-/š/
tj-, kj-, k+e/i/y/tš/
at, av, tað,
maður, hava
/a/, /eav/, /tea/,
/'meavur/, /'heava/
fyrstu/'fisstu/
kýrnar/'kuidnar/
og/oː/
3xK: barns, fygldi
/ fylgdi, vatns
/bans/, /'fili/, /vans/



Liite: Adverbejä ym. fraaseja

her  täällä  (hiðani  täältä;  higar  tänne)   har  siellä, tuolla  (haðani ; hagar)   
inni  sisällä  (innan ; inn)   úti  ulkona  (uttan  ulkoa;  út  ulos)   innandura  sisätiloissa   uttandura  ulkosalla
frammi  edessä  (framman ; fram)   afturi  takana  (aftan ; aftur)   
uppi  ylhäällä  (upp  ylös)   niðri  alhaalla  (niður, oman  alas)   
heim-a, -i  kotona  (-an  kotoa;  heim  kotiin)   
høgt  korkealla   lágt  matalalla
nakrastaðni  missä tahansa, - vain   ongastaðni  ei missään   onkustaðni  jossain   aðrastaðni  muualla
til vinstru  vasemmalle   til høgru  oikealle   beint fram  suoraan eteenpäin   
burturi  poissa  (burtur, burt, avstað  pois)aftur  takaisin   
leingi  kauan  (long-ur, -ri ; longst)   ofta  usein  (oftari ; oftast)   sjáldan, sjaldan  harvoin   altíð  aina   
fyrr  aiemmin   seinni  myöhemminuppaftur  taas, jälleen   enn, enntá  yhä   
so,   silloin, sitten   (frá) tá ið  (sitten) kun   longu  jo   longur  enää   
lítið, eitt sindur  vähän, hieman  (minni ; minst)   mikið, nógv  paljon  (meir[-i], -a ; mest)   sera  hyvin, erittäin   
ov  liian ...(ta)   stórliga  suuresti   nóg so,  (pk.)  nokk so  melko   bara  vain
væl, gott  hyvin  (betur ; best)   illa  huonosti  (verri ; verst)   dúgliga  kunnolla   gjølla  läpikotaisin
hvar  missä?  (hvaðan?  minne?)   nær, nær klokkan  milloin?   hvussu  kuinka? millainen?   hví  miksi?
ja  kyllä;  nei  ei;  ikki so?  eikö (vain)?   kanska  ehkä   og  ja, sekä;  eisini  myös   ella  tai
sum av sær sjálvum  kuin itsestään   møguliga  mahdollisesti   onkursvegna  jotenkin   
Hvussu eitur (hetta)?  Mikä (tämä)n nimi on?   
Mær dámar ... (ikki).  Pidän (En pidä) ...sta.   Tað passar, riggar ikki.  Se ei mahdu, toimi.   Eg hugsi, at  Luulen, että   

Paikan adverbien vartaloista voi muodostaa eronnollisia muotoja myös päätteellä -ífrá ja liikettä kohti ilmaisevia muotoja päätteellä -eftir.